*

Rajanvetoja Rajan pinnassa kasvaneen maalaisboheemin ruohonjuuripolitikointia. Globaalieettistä yksilön mittakaavassa. Entinen maanviljelijä, nykyinen opetusalan raivaaja. http://opeblogi.blogspot.fi/

Kaikki blogit puheenaiheesta Ylioppilastutkinto

Nimetään ylioppilastutkinto uudelleen

Opetusministeriön työryhmän esitys ylioppilastutkinnon tehokkaampaa hyödyntämistä varten oli lausuntokierroksella tammikuun puoleen väliin saakka. Uudistuksen tarkoituksena on sujuvoittaa toisen asteen ja korkeakoulujen nivelvaihetta, jotta nuoret pääsisivät sujuvasti kiinni jatko-opintoihin.

Esimerkiksi vastavalmistuneista ylioppilaista vain noin joka kolmas aloittaa opintonsa valmistumisen jälkeen syksyllä. Uudistus vastaa siis todellisiin haasteisiin.

 

Ylioppilaan puhe

Tältä puhujankorokkeelta katson nyt tulevaisuuteen. Arvoisat opettajat, opiskelijakaverit, hyvä saattoväki. Kohdistan nämä sanani teille opettajilleni. Te olette olleet tuntikausia, vuosi toisensa jälkeen merkittäviä aikuisia minulle ja meille. Yksi edessäni näkyvä tulevaisuus vie minutkin lukio-opettajaksi. Sitä elämänpolkua vasten on aarre, että joukossanne on oman tien kulkijoita ja intohimoisia ihmisiä. Juuri sitä tarvitsen elämääni evääksi. Rohkeutta ajatella omilla aivoillani ja innostuvaa sydäntä.

Viisi hyvänmielen valhetta, joita ylioppilaiden ei pidä uskoa

Ensi viikon lauantaina suomalaisten koulujen juhlasaleissa on jälleen se aika, kun ilmoille kajahtaa Gaudeamus Igitur, isovanhemmat itkevät ja valkolakit kimmeltävät keinovaloissa. Ylioppilasjuhlilla on perinteikkyytensä vuoksi edelleen erityinen paikka suomalaisten sydämistä. Ja nimen omaan perinteenä, sillä rehellisesti sanottuna ylioppilaaksi pääsy vertautuu merkittävyydessään ennemmin rippikoulun suorittamiseen kuin tohtoriksi väittelemiseen.

Lukiouudistus on tarpeellinen

Lukiouudistus on tarpeellinen
 
 
Lukion uusi, vahvistettu tuntijako ei lisää valinnaisuutta vaan siinä pakollisten kurssien määrä (47-51) on säilytetty ennallaan. Ylioppilastutkinto elää asteittaisen, syksyllä 2016 alkavan sähköistymisen myötä murroksen aikaa. Vastaisuudessakin opiskelijat pyrkivät opiskelemaan kirjoittamissaan aineissa mahdollisimman monta syventävää kurssia riippumatta siitä, tekevätkö he ylioppilaskokeen tietokoneella vai eivät.

 

Lukiot tasa-arvoisia, skuuppi löytyy yläasteelta

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (Vatt) julkisti viikolla tutkimuksen lukioiden eroista. Kyseessä on suureen aineistoon perustuva tilastomatemaattinen tieteellinen työ joka saa aiheensa kiinnostavuuden vuoksi varmaan asiallisen akateemisen kritiikin.

Tähän asti käytössä on ollut journalistisia luettelomaisia lukioselvityksiä, joista "erkkikin" on erottanut, ettei niillä ole erityistä arvoa. Tosin STT:n selvityksessä on lähtötaso pyritty ottamaan huomioon. Näillä selvityksillä on kuitenkin ollut tärkeänä seurauksena että kissa on nyt nostettu pöydälle.

Lukioiden ranking-listoja ei saa pimittää kansalaisilta!

Vuosittain esimerkiksi Helsingin Sanomat ja MTV3 julkaisevat lukioiden ranking-listat, jotka on laadittu niissä kirjoitettavien pakollisten aineiden ylioppilastutkintoarvosanojen perusteella.

Korkeakoulupaikkoja ei pidä Suomessa lisätä

Kaksi päivää sitten opetusministeri Krista Kiuru (sd) ilmoitti, että Suomi aikoo lisätä korkeakoulupaikkoja 3000 aloituspaikan verran joka vuosi. Perusteeksi tälle, samoin kuin yliopistojen sisäänottojärjestelmien myllertämiselle, on esitetty lukioista valmistuneiden ylioppilaiden runsaat välivuodet.

Koulutukseen lisäpanostaminen ei välttämättä kannata

Koulutus on siitä harvinainen asia, että on vaikea löytää ketään, jonka mielestä koulutukseen panostettaisiin liian paljon. Jos puhe on vaikkapa Suomen kilpailukyvyn parantamisesta, on koulutukseen panostaminen aina yksi vakiona tarjotuista ratkaisuehdotuksista. Homma ei kuitenkaan ole ihan niin selvä, vaan päinvastaiselle näkemykselle löytyy hyviä perusteluja.

Lukiotyöryhmä näpertelee epäolennaisuuksien kanssa

Lukio-opintoja pohtinut työryhmä on päätynyt esittämään useampia vaihtoehtoja lukio-opintojen valinnaisuuden lisäämiseksi (HS 16.12.2013). Ministerit joutuvat valitsemaan näistä vaihtoehdoista ”parhaimman”, sillä lukion tuntijaosta päättää valtioneuvosto. Miksi ministerien kallista aikaa tuhlataan tällaiseen näpertelyyn sen sijaan, että pohdittaisiin perusteellisemmin koko lukiojärjestelmän kehittämistä?  

 

Mikä on lukion tehtävä?

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä